Raitilla.fi header logo - Koskenkylä, Lehtola, Muittari, Riekko

Sähköinen viestintä

Internet, sähköposti, WhatsApp, Facebook ja moni muu sosiaalinen media on nopea ja helppo tapa jakaa tietoa ihmisten kesken, mutta mikä on fiksua, sallittua, ja mikä ei. Tämä tietopankki koostaa tärkeimmät faktat luettavaksi.

Sähköpostilistat

Onko sähköpostilistojen käyttämiseen mitään erikoisempia sääntöjä? Enkös voi koostaa sähköpostilistoja tuttujen sähköposteista ja lähettää tietoa? Jakaa myös tutuille omien tuttujeni sähköposteja ongelmitta?

Kyllä ja et. Sähköpostilistat ovat tavallaan suoramarkkinoinnin asemassa– sinulla täytyy aina ensinnäkin olla vastaanottajan lupa ennenkuin voit lähettää sähköposteja useammalle ihmisille. Tällöinkin, sinun täytyy varmistua, että vastaanottajat EIVÄT SAA tietää toisten vastaanottajien henkilöllisyyttä, sähköpostiosoitetta tai muita henkilötietoja.

Ongelmatapaukset sähköpostissa ja sähköpostilistoissa

Sähköpostiosoite luetaan omalta osaltaan henkilökohtaiseksi tiedoksi siinä missä osoite tai puhelinnumerokin. Lain mukaan et saa jakaa toisten ihmisten osoite-, puhelin- tai sähköpostitietoja eteenpäin ilman asianomistajan myöntämää lupaa.

Pienissä ja kokemattomissa piireissä voi tällöin tulla ongelmia, mikäli ihmiset lähettävät massasähköposteja, eli yhden sähköpostin useammalle ihmisille kerrallaan. Tällöin sähköpostin lähettäminen tulee ehdottomasti tehdä siten, että vastaanottajien sähköpostit ovat laitettu BCC eli ”piilotettu hiilikopio” kenttään sähköpostissa. Tällöin vastaanotajat eivät näe toisten vastaanottajien nimiä tai sähköpostiosoitteita.

Tätä lakia ohjaa Suomessa laki sähköisestä viestinnästä, ja sen rikkomisesta tai ihmisten tietojen vaarantamisesta voidaan tuomita sakkoihin.

Miksi sitten on niin tarkkaa kuka saa tietää sähköpostisi? Kaikki eivät välttämättä halua työ- tai kotisähköpostiansa jakoon eikä kyse ole pelkästään henkilötietolain suojan vuoksi. Osalla ihmisistä voi olla myös hyvästä syystä käytössä salatut osoite- ja henkilötiedot.

Pienestä ongelmasta voi tulla sitenkin suuri, esimerkiksi jos yhdelläkin vastaanottajista on tietokoneessa haittaohjelma, joka kerää ihmisten sähköpostitietoja heidän tietokoneeltaan.

Tällöin yhden väärin tehdyn sähköpostin massapostituksesta voi tulla kymmenien ja jopa satojen ihmisten ongelma kun haittaohjelma päättää lähettää itsensä eteenpäin kaikille sähköpostiosoitteille joita se on löytänyt vain yhden ihmisen tietokoneelta.

Sosiaalinen media ja henkilötiedot

Vaikka sosiaalinen media, kuten Facebook, Instagram ja Whatsapp tarjoavatkin helpon rajapinnan jakaa tietoa, sinä et saa jakaa sitä, mikä ei ole sinun. Tämä sama ja ainoa sääntö pätee niin henkilötietoihin kuin myös valokuviin (lue lisää valokuvauksesta ja somesta täältä). Sinä et saa jakaa toisten ihmisten puhelinnumeroa, osoitetietoja, valokuvia tai sähköposteja mikäli kyseinen ihminen ei ole antanut sinulle itse tätä tietoa.

Tässä tapahtuu helposti ylilyöntejä: Pienillä kylillä tai tietyissä piireissä epäilyttävien ihmisten tai autojen valokuvia jaellaan autuaasti sosiaalisessa mediassa, tai annetaan ihmisten puhelinnumeroita- tai osoitetietoja kokonaan jopa julkisesti tai pienien piirien kesken. Tämä on lain mukaan kiellettyä. Vaikka tarkoitus olisi jopa hyvä, se on laissa kiellettyä ja voi pahimillaan aikaan saada sosiaalisen median lynkkausjoukon täysin viattomien ihmisten kimppuun.

Hyvä muistaa

Käytä järkeä! Mieti mitä sinä olisit valmis itse jakamaan kaikkien maailman ihmisten tietoon? Vaikka jakaisit mielestäni viattoman tiedon pienelle ryhmälle, se voi automaattisten hakukoneiden, arkistointibottien tai jopa hankalien ihmisten vuoksi levitä satojen miljoonien ihmisten tietoon. Jos et jakaisi itsestäsi tätä tietoa, älä sinä jaa myöskään muille.

Artikkeli viimeksi päivitetty

Tiistaina 15.05.2018

Palaa tietopankin etusivulle